Vallankumouksellinen - mitä se oikeastaan tarkoittaa?
/15.7.2021
Viimeisten 250 vuoden aikana yksi poliittinen termi on levinnyt mitä erilaisimmille elämänaloille. Vallankumous ja vallankumouksellinen ovat termejä joita käytetään mainonnassa, sosiaalitutkimuksessa ja yhtä hyvin vaikkapa kansainvälisen politiikan isoissa käänteissä. Onpa jopa perinteisen hiihtotekniikan rinnalle noussutta luistelutyylin hiihtoa 1980-luvun puolivälissä nimitetty vallankumoukselliseksi askeleeksi hiihtourheilun kehityksessä.
Poliittisten järjestelmien vallankumoukselliset muutokset ja niiden tiheys on kiinnostava yhteiskunnallisen muutosnopeuden mittari. Saman voi todeta tieteen ja tekniikan vallankumouksista, koska niiden muutos heijastuu taas talouteen, työn organisointiin ja yhteiskunnallisten valtasuhteiden muutoksiin. Jos ja kun vallankumoukset ovat nopeita ja yllättäviä, asettavat ne monenlaisia haasteita niin poliittisen tason laitoksille kuin muidenkin organisaatioiden suunnittelu- ja varautumismenetelmille.
Vallankumouksellinen ajattelija. Adam Smith loi teoksellaan Kansojen varallisuus klassisen poliittisen taloustieteen teorian. Kuvauksessaan markkinataloudesta Smith väittää, että yrittäjän tahdosta edistää omia yksityisiä etujaan seuraa tahdosta riippumatta taloudellisia etuja ja hyötyä koko yhteiskunnalle.
Vallankumouksellisessa on Wiktionaryn ja Kielitoimiston sanakirjan mukaan suomenkielessä kaksi eri tarkoitusta adjektiivina:
Vallankumouksellinen on vallankumousta tavoitteleva tai vallankumoukseen pyrkivä, kumouksellinen
Vallankumouksellinen on kuvaannollisesti jotakin suuresti muuttava; mullistava tai käänteentekevä tekijä kuten vallankumouksellinen keksintö
Substantiivina vallankumouksellinen viittaa vallankumousta tavoittelevaa, siihen pyrkivää henkilöä tai laajempaa ryhmittymää (blogistin lisäys). Esimerkiksi mainitaan: “Karl Marx oli vallankumouksellinen”. Tai: “Venäjän vallankumoukselliset” ja “Vallankumoukselliset järjestöt ja vallankumouksellinen toiminta”
Vallankumouksellisen ajattelijan kriitikko. Karl Marx tunnetaan kommunistisen vallankumouksen teoreetikkona. Marx ja Engels katsoivat, että kapitalistisen tuotantomuodon ristiriidat johtavat väistämättä vallankumoukseen, jossa kehittynyt kapitalistinen yhteiskunta muuttuu kommunistiseksi ihanneyhteiskunnaksi kansainvälisen vallankumouksen kautta. Kapitalismin kritiikistä huolimatta marx tutkijana arvosti Adam Smithiä, jota pidetään kapitalistisen markkinatalouden teorian isänä.
On kiinnostava kysymys nopeuttaako vallankumousten määrä ja voima globaalia muutosta? - Vai toimivatko yhteiskunnan muutosnopeus ja teknistieteellisen kehityksen jatkuvat läpimurrot uusien vallankumousten katalyyttina?
