Sota ja kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän murros
Euroopan kriisi 2022 eteni helmikuun alkupuolella 2022 eurooppalaisen sodan partaalle. Venäjän armeija uhkasi Ukrainaa väittämällä Ukrainan uhkaavan Venäjän ja Ukrainan venäläisen väestönosan turvallisuutta.
Kriisi uhkasi myös koko Eurooppaa presidentti Vladimir Putinin vaatiessa NATOa peruuttamaan puolustusliiton aiemmat laajenemispäätökset vuoden 1997 tasolle. Läntiset maat ja liittoutumat kiistivät jyrkästi Venäjän vaatimukset ja ilmaisivat halunsa neuvotella sekä löytää diplomaattinen ratkaisu kriisiin. Neuvotteluissa poljettiin käytännössä paikallaan.
Kriisi puhkesi eurooppalaiseksi sodaksi helmikuussa 2022. Venäjä aloitti tuolloin sodan Ukrainaa vastaan. Sota puhkesi Putinin toimesta 24. helmikuuta 2022 aamulla. Diktaattori kiisti termin sota. Puheessaan maailmalle tuona aamuna hän puhui sotilaallisesta erityisoperaatiosta. Kremlin johdossa kaavailtiin, että Ukrainan miehitys menisi läpi muutamassa päivässä, puhuttiin jopa kolmen päivän “erityisoperaatiosta”.
Sota jatkui 9.7.2022 jolloin tätä sivua on viimeksi päivitettiin ja oli näin kestänyt 136 päivää eli neljä kuukautta ja 16 päivää. Yksi vertailumittari sodalle on oma talvisotamme, se kesti 105 päivää. Toinen päivitys tälle sivulle tehtiin 19.6.2023 - ja valitettavasti oli pakko todeta sodan edelleen jatkuvan.
Sota alkoi jo 2014
Toinen tapa laskea Ukrainan sodan pituutta on aloittaa sodan pituuden laskeminen vuoden 2014 tapahtumista, jolloin Venäjä hyökkäsi ensimmäisen kerran itsenäisen Ukrainan kimppuun.
Päivämäärä, jolloin Venäjä loukkasi Ukrainan suvereniteettia ensimmäisen kerran, on jossakin määrin tulkinnanvarainen.
Yhtenä avainpäivämääränä voidaan pitää 27. helmikuuta 2014. Tuolloin 27. helmikuuta venäläiset sotajoukot miehittivät Krimillä sijaitsevan Sevastopolin lentokentän avoimesti ja Simferopoliin ilmestyi äkkiä tunnuksettomia sotilaita, "pieniä vihreitä miehiä", jotka olivat Venäjän erikoisjoukkoja.
Näin laskien Ukrainan sota oli kestänyt jo 8 vuotta, 4 kuukautta ja 12 päivää 9.7.2022 mennessä.
Osalliset
Kriisissä on vastakkain kaksi leiriä. Toinen on Venäjän liittoutuma ja toinen Ukrainan ja sen läntisten tukijoiden liittoutuma.
Venäjän liittoutumaan kuuluvat
Venäjä, virallisesti Venäjän federaatio
Valko-Venäjä, virallisesti Valko-Venäjän tasavalta
Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat, joita ei yksikään kansainvälisesti tunnustettu valtio ole tunnustanut itsenäisiksi valtioiksi.
Ukrainan ja sen läntisten tukijoiden liittoutumaan kuuluvat
Ukraina
Enemmistö YK:n jäsenmaista vastustaa sotaa ja on tuominnut Venäjän hyökkäyssodan
Aktiivisimpia Ukrainan tasavallan tukijoita ovat EU:n ja NATOn jäsenmaat, jotka ovat yhdessä aktivoineet Venäjän vastaiset pakotteet ja toimittavat monimuotoista talous- ja aseapua Ukrainalle
Diplomatia
Putinin virkakausia Venäjän johdossa on luonnehtinut maan asteittainen eristäytyminen kanssakäymisestä lännen tärkeimpien valtioiden ja liittoutumien kanssa.
Tuorein esimerkki eristäytymisestä on Yhdysvaltain toiseksi tärkeimmän edustajan Bartle Gormanin karkoitus 17. helmikuuta 2022 keskellä kriisiä USA:n Moskovan suulähetystöstä.
Sota
Venäjä on käynyt Ukrainassa sotaa vuodesta 2014 lähtien, jolloin se valtasi Krimin niemimaan ja osia Itä-Ukrainasta, Donetskin ja Luhanskin alueet. Myöhäissyksyllä 2021 kriisi alkoi kiihtyä erityisesti Ukrainan alueella ja sen tuntumassa Venäjän haastaessa koko eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän.
Venäjän toinen hyökkäys Ukrainaan käynnistyi 24. helmikuuta 2022. Aamuvarhaisella 24.2. presidentti ja käytännössä Venäjän diktaattori Vladimir Putin ilmoitti televisiolähetyksessä sodan alkamisesta. Hän ei kylläkään halunnut käyttää termiä sota, vaan puhui “sotilaallisteknisestä operaatiosta”.
Kiovan hallitus julisti maahan poikkeustilan ja sotatoimet alkoivat 24. päivän aamuna.
