Euroopan on asetuttava johtoon
/29.6.2020
Eurooppa on maailmanpolitiikassa yhä yksinäisempi toimija. Side Atlantin yli on katkennut - ehkä peruuttamattomasti. Yhdysvaltojen johdossa on maan historian surkein presidentti, joka on halvaannuttanut ja osin tuhonnut USA:n aseman johtavana supervaltana. Kiina, joka on tehnyt komeettamaisen nousun maailmanjärjestelmässä, ei pysty yksipuoluediktatuurina vastaamaan kansainvälisen yhteisön monimutkaisiin haasteisiin uudenlaisen globalisaation ja Covid-19 pandemian hallinnasta. Alueellisista suurvalloista Intia, Brasilia, Japani tai muut valtiot eivät myöskään halua tai kykene kokoamaan riittävän laajoja kansainvälisiä liittoutumia, joiden avulla maailmanlaajuiset akuutit ympäristö- ja taloushaasteet kyettäisiin ratkaisemaan riittävän nopeasti ja rakentavalla tavalla.
Yhdysvaltain republikaaninen puolue järjesti 2015 jättiyllätyksen valitessaan Donald Trumpin presidenttiehdokkaakseen. Valintaa tuolloin arvostelleet olivat oikeassa. Donald John Trumpista tuli maan historian heikoimpiin kuuluva, ellei jopa kaikista surkein ja vaarallisin presidentti. [CC BY-SA 2.0 author: Michael Vadon]
Yhdysvaltojen asema johtavana supervaltana oli joutumassa moniin haasteisiin jo ennen Trumpin valintaa presidentiksi, mutta Trumpin ja republikaanisen puolueen kaaosjohtamisen ansiosta USA:n kansainvälinen rooli tien aukaisijana ja tulevaisuuden ratkaisujen näyttäjänä on käytännössä sammunut.
Trump tuli valituksi täysin satunnaisista seikoista johtuen ja on käyttänyt virkakautensa USA:n vastustajien kannalta hyödyllisellä tavalla joko hölmöyttään tai tarkoituksella. Supervallalla on edelleen iso talous ja maailman suurimmat asevoimat, mutta maan maine ja kyky kansainvälisen yhteisön johtavana valtiona on menetetty.
USA:lle aseman menetys saattaa olla tilapäinen, mutta tilanteen korjaaminen tulee viemään vuosia tulevan presidentin hallinnolta. Presidentin nimi tullee olemaan Joseph “Joe” Biden. Nykyiselle viranhaltijalle äänestäjät eivät tule antamaan toista virkakautta. Näin arvelee ainakin tämän blogin kirjoittaja nyt heinäkuun koittaessa kesällä 2020.
Kun tilanne on edelläkuvatun kaltainen, on pallo vanhalla mantereella. Aikaa ei ole hukattavaksi. Euroopan, siis käytännössä EU:n on tässä tilanteessa asetuttava maailmanpolitiikan johtoon. Ottaen Euroopan sisäiset kriisit ja moninaiset muut haasteet huomioon, vaatimus on kova, mutta mitä muita positiivisia vaihtoehtoja meillä on jäljellä?